Digitaaliset työkalut edistämässä kuntoutujan toimijuutta kuntoutusprosessissa

Abstract

Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää digitaalisten työkalujen hyödyntämistä kuntoutujien ja ammattilaisten näkökulmista kuntoutujan toimijuuden edistymiseksi kuntoutusprosessissa. Toimintaympäristönä oli HUS neurokeskuksen neurologian kuntoutuspoliklinikka.

Tutkimuksellisessa kehittämistyössä lähestymistapa oli toimintatutkimuksellinen, jossa aineisto kerättiin laadullisin aineistonkeruun menetelmin kolmessa vaiheessa. Aineiston keruu toteutui moniammatillisessa kuntoutuksessa käyvien kuntoutujien ja kuntoutustyötä tekevien ammattilaisten erillisillä ryhmämuotoisilla teemahaastatteluilla sekä ammattilaisista koostuvan kehittäjäryhmän yhteiskehittelyllä. Kehittämistyön teoreettinen viitekehys ohjasi aineiston keruuta ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Tulosten mukaan digitaalisia työkaluja hyödynnetään kuntoutusprosessissa kuntoutujan toimijuuden edistymiseksi mahdollistamassa vuorovaikutusta kuntoutujan, ammattilaisten ja läheisten välillä. Kuntoutusprosessissa hyödynnetään informaatioteknologiaa (tietokoneet, puhelimet, älypuhelimet) muun muassa kognition tukemiseksi, tiedon saavuttamiseksi, taitojen edistymiseksi, kuntoutumiseen motivoitumiseksi ja verkostoyhteistyön mahdollistumiseksi. Kuntoutus- ja terveysteknologiaa hyödynnetään kuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa kuntoutujien motivoitumiseksi. Hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään kuntoutujien motivoitumisen ja fyysisen aktiivisuuden tukemiseksi.

Digitaalisten työkalujen hyödyntämistä edistää tulosten mukaan motivoituminen ja positiivinen asenne teknologian käyttämiseen, riittävän informaation saaminen, yhteys arkeen, oikea-aikaisuus toipumisen edistyessä, valintojen mahdollisuus, riittävä osaaminen sekä tarvittavan tuen saaminen. Rajoittaviksi tekijöiksi kuvautui muun muassa vireystilan haasteet, heikentynyt fyysinen, psyykkinen tai kognitiivinen toimintakyky, kielteiset tunteet teknologian suhteen, vähäiset vaikutusmahdollisuudet teknologian käytön valinnoissa, heikko taloudellinen tilanne, toimimaton teknologia ja ajan puute uuden teknologian opetteluun.

Tulosten mukaan digitaaliset työkalut mahdollistavat kuntoutuksen siirtymistä kuntoutujan arkeen, yhteistyötä kuntoutujan toimintaverkostojen kanssa sekä kuntoutujan aktiivisen roolin ja vaikuttamisen mahdollisuuksien lisääntymistä. Tulokset osoittivat sekä kuntoutujien että ammattilaisten osaamisen vahvistumisen tarpeen nopeasti digitalisoituvassa maailmassa. Tulevaisuudessa digitaaliset työkalut mahdollistavat sujuvampaa yhteistyötä ja lisäävät vertaistuen saavutettavuutta. Digitaalisten työkalujen hyödyntämisessä kuntoutusprosessissa oikea-aikaisuus ja kohtuullisuus kuntoutujan tarpeita vastaavaksi nousi tuloksissa näkyväksi. Tuloksiin perustuen kehittämistä tulisi suunnata toimintatapoihin, joissa kuntoutumisen prosessi ohjaisi ja määrittäisi kuntoutusprosessia kohti yksilökeskeisempiä ratkaisuja. Työn tuotoksena syntyi kuvaus digitaalisten työkalujen hyödyntämisen mahdollisuuksista moniammatillisessa aivovauriokuntoutuksessa kuntoutujan toimijuuden edistymiseksi kuntoutusprosessissa.